Viime viikolla otin torstai-iltana niin Tikin kuin Surkunkin kanssa kotipihatottista. Tikin kanssa pääsääntöisesti noutoja ja jääviä+luoksetuloja. Muistaakseni kaikki meni ihan hyvin, ei kykene muistamaan niin pitkälle :) Noudoista otin tietenkin hyppynoutoa metrisellä ja sitten kahden kilon kapulalla ihan nostoja. Isolla kapulalla nostot parani loppua kohden ja lopussa jo ihan hyvät. Huomaa vaan kuinka tuolla on tasapainottamista aika paljon ja jos tuo ns liian lähelle niin niska meinaa mennä takaperin nurin. Tässä siis en edes vaadi tuomaan ihan iholle. Hypyt oli muistaakseni ok:t.

Surku teki viime viikolla aika paljon sitä samaa mitä tähänkin mennessä tehnyt. Sivulletuloja, joissa edelleen tarvitsi aika ison käsiavun. Istumisia, joissa myös avut mukana. Maahanmenoja lelun kanssa hetsaten. Loppuun yritin ottaa kosketusalustaa niin, että Spugge olisi koskenut alustaa tassulla. No tässä meni sitten omistajalla hermo kun ei koira tajunnut ;) Ja siis naksu ollaan otettu nyt käyttöön ihan tottisteluihinkin.

Tänään aamupäivällä oli taas pihatottisten vuoro. Tällä kertaa Surku-spurgunen sai luvan aloittaa. Jälleen sivulletuloja joissa oltiin menty aimoharppaus eteenpäin. Uskoisin, että ihan naksun ansiosta. Lopputoistoissa ei enaa tarvinnut hirveää käsiapua. Riitti, että kättä piti siinä kohdin mihin nokan piti sijoittua. Hienosti osasi Surku asettaa itsensä oikeaan paikkaan istumaan josta heti naksaus. Tosi loistavaa! Lisäksi harjoiteltiin istumisia ja maahanmenoja entiseen tapaan. Alustaakin harjoiteltiin tosin olin päättänyt vaihtaa tassukosketuksen nenäkosketukseen ja johan alkoi pelittämään. Tosin ei se nenä joka kerta osunut alustaan, mutta tarvinneeko tuon koskeakaan kunhan sohaisee nenällään sinne päin. Se riittää hyvin meille agilityssa. Lisäksi harjoiteltiin paikallaanistumista. Luoksetuloja ollaan harjoiteltu luvattoman vähän kun tosi harvoin on ketään pitämään kiinni, ehtiihän niitäkin sitten myöhemmin ;)

Tänään Tikki aloitti ensin hyppimällä metristä estettä edestakaisin. Toisella puolella oli kippo jossa aina nami. Tikki hyppäsi automaattisesti ilman eri käskyä takaisin. Nämä hienoja. Sitten otin niin, että vaihdoin kipon tilalle kapulan. Ekalla kerralla selkeästi tuli jokin ajatuskatkos tai pikemminkin oletti toisella puolella varmaan olevan jotain eikä hypännyt takaisin. Loput toistot taas sitten tosi hyviä. Täytyy näitä ottaa enemmän, että saa taas sen rutiinin aikaiseksi. Ja huomiona, että tällä kertaa en sanonut erikseen enää noutokäskyä, pelkkä hyppy-käsky vain. Sitten otettiin taas kahden kilon kapulalla nostoja n. metrin päästä. Nämä taas loppua kohden hyvät ja nyt ei pahemmin edes tunkenut liian lähelle. Sitten jääviä, jotka oikeastaan kaikki tosi hyvät. Myös luoksetulot hyviä, vauhti tosin saisi ollaan loppuun asti vauhdikkaampi. Pitää sitä siis työstää. Tosi vaikea tasapainoilla hyvän vauhdin ja hyvien eteentulojen kanssa... Loppuun vielä vähän seuraamista.

Täytyy tottista hioa koko ajan enemmän kuntoon vaikka tuskin tänä syksynä enää kisataankaan. Ei olla pahemmin päästy hakutreeneihin viime aikoina kun treeniajat eivät ole passannut minun/meidän aikatauluihin. Ja sitä esineruutuakaan ei olla treenattu sitten viime epäonnistumisten, masentaa koko ruutu ;)

Tänään päätin kaivaa Tikin jäljestystaidot naftaliinista ja teinkin jonkinlaisen namijäljen tuohon meidän takametsään (joka oikeasti on kyllä etumetsä ;) ). Tosin Tikin jäljestys kariutui heti toiseen namiin, siinä oltua polttiainen/kusiainen. PRKL!!! Tuossa metsässä ei ole niitä isoja kekomuurahaisia joten ajattelin, että uskaltaa tehdä makkarajäljen. Ei olisi näköjään kannattanut. Tikki yritti jatkaa jäljestystä, mutta parin metrin jälkeen oksensi kahteen otteeseen. Sen jälkeen veti ruohoa siihen tahtiin, että ajattelin olevan parempi poistua metsästä kokonaan. Tikki oksensi sisälläkin vielä kertaalleen ja oli tosi pahoinvoiva :( Voi raukkaa. Harmitti ihan tosi paljon kun onnistuin aiheuttamaan sille tuollaisen olotilan. Katsotaan suostuuko seuraavallakaan kerralla jäljestämään mun kanssa. Pitää nyt hankkia frolicceja tai natural menua jäljelle. Positiivista oli, että Tikki tiesi heti taas tietävänsä mitä on menossa tekemään. Nenä viihtyi aika paljon maassa ennen kuin edes päästiin jäljelle asti. Toivottavasti seuraavalla kerralla saadaan positiivisia kokemuksia...

Surkulla tulee huomenna 5 kk täyteen. Viikonloppuna mittailimme pientä miestä ja ei se tosiaan järin suuri ole ;) Meidän mittauksilla korkeutta ruhtinaalliset 30 senttiä :) No vielä ei heitetä koon takia kirvestä kaivoon vaan katsotaan rauhassa minkä kokoinen herrasta kasvaa. Kiloja on jo jonkin verran yli 5.