Eli koko viikonloppu Sari kärnän valvovan katseen alla hakua. Lauantaina päästiin kahteen otteeseen hakumetsään ja sunnuntaina sitten kerran henkilöetsintään ja kerran esineruutuun. Kauheasti on tullut taas yhden viikonlopun aikana asiaa, joten toivotaan että muistan vielä kaiken :).

Eli lauantain eka treeni: Otin oikeaan etukulmaan ensin yhden ukon, josta sai normaaliin tapaan palkan. Vasempaan etukulmaan otin tyhjän. Tällä kertaa kääntyi hyvin tyhjällä alueella eteenpäin ja kehuinkin heti kääntymisestä. Kehumisen johdosta tuli lähes samantien mun luo, tosin ei se huono asia ole. Tikki oli heti tyhjältä tullessaan valmis lähtemään toiselle puolelle jatkamaan etsintöjä. Kehuin vähän ja lähetin ukolle nro 2. Se löytyi ihan helposti. Eka treeni oli siis lyhyt treeni. Lauantain toka treeni olikin sitten Sarin 'sanelemaa'. Alku oli ihan vastaava kuin ekassakin, eli oikeasta etukulmasta löytyi umpparista ukko ja vasempaan etukulmaan tuli tyhjä (tässä lähetyksessä oli pientä näpsimisyritystä). Kolmas oli oikealla iglussa ollut ukko. Ja sitten katkeaa ohjaajalta muisti enkä muista tuliko tähän väliin toinen tyhjä, muistaakseni tuli.. Joka tapauksessa ei sillä väliä kuinka monta ukkoa (n 5-6) ja missä välissä mihinkin mentiin. Suurin juttu, joka tässä treenissä tuli ilmi oli Tikin pureminen. Eli jo toisella lähetyksellä oli merkkejä näpsimisestä mun käteen. Ja tätähän Tikillä oli vuoden vaihteessa. Eli Tikki syystä tai toisesta lähetyksessä (saatuan luvan) matkaan lähtiessään nappasee mua käteen. Tätä ei siis ole pitkään aikaan näkynyt, tosin helpotin treenejä koska luulin tuon johtuvan epävarmuudesta. Nyt viikonloppuna tuota näpsäisemistä esiintyi vain paljon voimakkaampana, eli Tikki suoranaisesti puri mua ranteeseen (jäljet jäi). Eilen sitten mietittiin hetki puremisen todella esiintyessä, että mitä pitää tehdä.  Kokeiltiin rauhoittamista, ei onnistunut. Sitten Sari kysyi, että kestääkö jos suutun. Mietin sitä sitten ja totesin uskovani Tikin kestävän. Eli siis joka kerta kun puree tai yrittää purra niin suutun koiralle. Ja tokihan Tikki yritti purra. Treenikavereiden silmään Tikki näytti ihan siltä, että se oli myös päättänyt purra mua... Ekalla ja tokalla kerralla en suuttunut tarpeeksi. Kolmannella kerralla sitten otin kunnolla Tikkiä raiveleista kiinni ja raivostuin. Jokaisen suuttumisen jälkeen kerroin kuitenkin Tikille, että se on ihan hieno tyttö :). No tuon kolmannen kerran jälkeen ei Tikki sitten enää tuijottanutkaan mun kättä lähetyksessä ja lähtikin hyvin tekemään etsintää. Pari ekaa metriä meni korvat hieman luimussa, mutta jatkoi sitten ihan normaalisti. Ukon löytämisessäkään ei ollut ongelmaa. Treenit loppui siis tähän ongelmalliseen lähetykseen, joka kuitenkin loppujen lopuksi onnistui.

Sunnuntain henkilöetsinnän treenissä oli Tikillä yhteensä kuusi ukkoa. Tikki yritti jo alueen näytössä napata mua käteen (taidan jättää sen jatkossa pois, nostaa vaan turhaa tuota koiraa). Ensimmäinen oli 50 metrissä vasemmassa etukulmassa, hieman ryteikköisemmässä metsänosassa piilossa kaatuneiden kuusien alla (eli hyvin piilossa). Tikki Teki ensin hyvän piston, vaikka ei heti löytänytkään ukkoa. Ukko löytyi kuitenkin ongelmitta. Toinen maalimies oli oikeassa etukulmassa kumpareen takana todella hyvin piilossa. Tikki teki ensin tosi hienon tyhjän, ei siis nostanut ukkoa. Jouduin tuolle toiselle ukolle sitten lähettämään todella monta kertaa ja siinä tulikin sitten taas pureminen vahvasti esiin. Onneksi olin varautunut siihen, että koiran lätty voi lätistä ;) Jouduin siis aika monta kertaa suuttumaan neidille. Jouduin myös auttamaan sitä paljon menemällä alueella itse syvemmälle lähettämään koska ukko ei tuntunut nousevan. Onneksi ukko löytyi ties kuinka monennella pistolla. Kolmannen ukon Tikki haistoi jo tullessaan kakkoselta pallo suussa. Kolmas ukko oli siis ihan lähellä, hyvä jos 10 metrin päässä. Löytyi helposti. Neljäs oli iglussa, myös lähellä. Nousi helposti. Viides oli muistaakseni 50 metrissä peiton alla ja löytyi ihan suht helposti. Kuudes oli umpparissa ja maalimies oli ohjeistettu niin, että palkkaa vasta kun koira hetken kierrelly ympärillä. Ensimmäisellä pistolla meni hyvin taakse, mutta kääntyi väärään suuntaan. Lähetin uudestaan jolloin meni vinoon (en välittänyt), mutta sai hyvin hajun ja malttoi hyvin haistella ja varmistaa piilon. Tuota puremista ei siis esiintynyt enää sen toisen jälkeen, hyvä! Tosin Tikki teki hieman kaarevia pistoja ja kääntyili vikasuuntiin, josta en kyllä tykkää. Aion siihen puuttua takuulla! Täytyy nyt ensin katsoa miten tuon puremisen kohdalla tulee edistystä. Sekään kun ei ole ihan suotavaa.. Mitä ilmeisimmin Tikin pureminen johtuu siitä, että se sillä tavalla pyrkii purkamaan kuormittumistaan.

Kokonaisuutena tulevaisuutta varten tuli paljon hyvää ja uutta. Ilmeisesti Tikki on sen tyyppinen koira, jonka kanssa ei kannata tyhjiä hirveästi viljellä. Vauhti nousee turhaa ja nenän käyttö voi hetkeksi unohtua. Maalimiehet jatkossa todella hyvin piiloon, että Tikki joutuu tosissaan tekemään töitä löytääkseen. Ja jatkossa saan ihan rauhassa lisätä maalimiesten määrää ja koittaa saada Tikille pinnaa ja kuormittumisen sietokykyä.

Vielä se sunnuntain esineruutu. Tallattiin jonkinlevyinen ja noin 50 metriä syvä kaistale. Tikille laitettiin yksi esine valmiiksi oikeaan takanurkkaan. Ensimmäisellä pistolla Tikki ei paikantanut esinettä, mutta toisella paikansi:). Tikillä selkeästi sattui tassut aamun hakutreenin jäljiltä, lumi olikin tosi kovaa. Ja tuo tassujen sattuminen näkyi melkein vasta ihan lopussa, Tikin tuodessa esinetta mulle. Positiivista oli, että Tikki pysyi hienosti tallatulla alueella. Siitä ihan selkeästi näki miten se nosti päätään huomattuaan ylittäneensä rajan ja teki u-käännöksen:).

Kyllä Tikistä vielä hakukoira tulee ;).