Tikin kanssa on tässä välissä ollut kahdet hakutreenit. Molemmat samaisessa lentokentän aukeassa metsässä. Ekalla kerralla oli tarkoituksena ottaa tyhjiä sille meidän vaikealle puolelle. Taisi se viimeinen tyhjä onnistua edes jotenkin sinne päin. Sain siltä kutsuttua pois kun oli työskennellyt eteenpäin. Tosi vahvassa tuo oikealle kääntyminen...

Tämän viikon maanantaina oli "pienryhmä"treenit aamupäivällä. Otin vain haamuja, koska viime treenissä Tiksi taas leikkasi pistoja turhan aikasin. Kaikki oli suoraa palkkaa ja toisen puolen maalimiehenä oli meille vieras ihminen. Se ei tuottanut mitään vaikeuksia :) Tällä kertaa Tiksillä ei ollut mitään kiirettä pois maalimieheltä lelun kanssa, hienoa!! Parit vikat pistot oli vähän huonompia. Niillä ei varmaan nähnyt haamuja kunnolla kun yritettiin saada Tikkiä huomaamaan maalimiehet jo tullessamme keskilinjalle. Yritin tällä päästä pois kädellä näyttämisestä, koska siitä keraa kierroksia jonkin verran. Mutta muuten hyvä ja onnistunut treeni. Pitänee taas miettiä mitä sitä sitten seuraavaksi treenaakaan... Pitkää rataa pitäisi alkaa ottamaan ihan urakalla...

Sitten tuo pentu :) On muuten edelleen aivan ihana ;) Nyt on mennyt kaksi yötä, kun ei ole tarvinnut yöllä käydä ollenkaan ulkona. Aika ihmeellinen otus, jolla ikää kuitenkin vasta se 9 vkoa. Sisälle tulee pissat, jos me ihmiset emme pidä huolta asiasta. Ei sentäs osaa vielä ulos pyytää ;). Tikki on jo aika hyvin lämmennyt Surkulle. Välillä ihan kunnon leikkiviritelmiä ilmassa. Hienosti Tikki osaa ainakin vielä ottaa huomioon, että toinen on pieni ja leikkiä ei voi kovin rajusti. Mörrin mielestä Surkua ei edelleenkään ole olemassa. Maanantainakin kun tultiin hakutreeneistä tuntui katsovan Surkua sen näköisenä, että tuliko se taas takaisin... Olisi varmaan pitänyt jättää pieni Mörrin mielestä jonnekin tien poskeen ;). Hassua tässä on se, että Surku tuntuu pitävän Mörriä jonkinlaisena idolinaan. Kulkee hauskasti vierellä moneen paikkaan ikään kuin opetellen miten hommat miehiltä hoituu ;).

Surku pääsi agihallilla käymään sunnuntaina ja oli kuin kotonaan. Ihan tosi tosi reipas otus. "Treenirintamalla" edetään pikkuhiljaa pennun kanssa. Ohjelmassa on lähinnä vain leikkiä, perusasentotreeniä ja muutaman kerran ollaan otettu katsekontaktia. Sunnuntaina pääsi istumaan puomin nokkaan syömään juustoa :) Eli edelleenkään ei olla hirveästi mitään tehty, ja ihan tarkoituksella. Mitä sitä turhaan kiirehtimään. Ja toisekseen en oikein osaa noin pienelle mitään opettaakaan :D